Toisen maailmansodan aikaan vuonna 1941 P. R. Masson ja Borge Jensen yrittivät varoittaa 20-sivuisessa lehtiössään Hitler's Policy Is a Jewish Policy lukijoita siitä, että natsipuolue oli kansainvälisten juutalaisten keskuspankkiirien operaatio.
Monet meistä uskovat Hitlerin juutalaisvastaisuuden olevan ainoastaan hämäys, jolla hän yrittää peittää tosiasian, että hän on vastaanottanut vaikutusvaltaista tukea korkean tahon talousmahdeilta. [...] Seuraavia nimiä tulisi tutkia: Rothschild, Mayer, Baruch, Schuster, Warburg, Kuhn, Guggenheim, Niemeyer, Schiff, Sieff. Ne ovat miesten tai perheiden nimiä, jotka kulkevat varjoissa valtioiden takana käyttäen suunnatonta valtaa, josta tavalliset kansalaiset ovat lähes täysin tietämättömiä. [...] Hitler on sanonut monia juutalaisvallan vastaisia asioita, mutta minä väitän, että hänen tekojen summa on ristiriidassa hänen kaikkien lausuntojen kanssa. Kaikella todennäköisyydellä hän on mahtavin agentti, jonka kautta maailman juutalaisten johtajat toteuttavat viimeistä yritystään maailman valloittamiseksi. [...] On syytä muistaa, ettei Hitler ole ainoa henkilö, joka kiinnittää tärkeyttä "vereen". Ketkään toiset eivät ole olleet yhtä kiinnostuneita ja asettaneet tärkeyttä "vereen" sen yhteiskunnallisessa merkityksessä kuin juutalaiset itse. Hitlerin veriteoriat ovat peräisin hänen Nürnbergin laeistaan, jotka ovat ainoastaan ei-juutalaiseen maaperään tehtyjä istutuksia niistä naimalaeista, joita ortodoksijuutalainen pitää niin tärkeänä.[1] —P. R. Masson
________________________
[1] P. R. Masson ja Borge Jensen, Hitler's Policy Is a Jewish Policy, K.R.P., Liverpool, (1941), s. 6-8.
