Vuonna 1896 Adolf Hitlerin ollessa 7-vuotias, aikana jolloin natseista tai natsipuolueesta ei ollut tietoakaan, nykyaikaisen sionismin luoja Theodor Herzl ilmoitti Juutalaisvaltio-kirjassaan, että antisemiitit (tulevat natsit) tulisivat ajamaan juutalaiset Euroopasta Palestiinaan, jonka jälkeen Israelin valtio perustettaisiin.
Herzl myös ilmoitti kirjassaan, että antisemiitit tulisivat rahoittamaan Israelin valtion perustuksen (tuleva natsien ja sionistien Haavara-sopimus).
Vuosikymmeniä myöhemmin juutalaisnatsit tulisivat toteuttamaan Israelin valtion perustuksen Herzlin ohjeiden mukaisesti.
Juutalaisvaltio-kirjassaan Herzl kirjoitti vuonna 1896,
Ja tähän seikkaan kohdistuu suunnitelmani suurin vaikeus. Vaikka onnistuisimmekin nostamaan juutalaiskysymyksen vakavaksi keskustelun-aiheeksi maailmanlaajuisesti; vaikka keskustelun seurauksena päätettäisiin, että maailma tarvitsee juutalaisvaltion; vaikka maailman mahtavat tukisivat itsenäisen valtion perustamista johonkin maailmankolkkaan: kuinka saamme juutalaismassat liikkeelle nykyisiltä asuinsijoiltaan uuteen maahan ilman pakkoa? Muuttoliikkeenhän on tarkoitus perustua vapaaehtoisuuteen? MASSOJEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ. Suurempia ponnisteluja liikkeen aikaansaamiseksi tuskin tarvitaan. Tästä pitävät antisemiitit huolen. Heidän on vain jatkettava entiseen tapaansa, jotta juutalaisten muuttohalut heräävät siellä, missä niitä ei ole, ja vahvistuvat siellä, missä niitä jo on olemassa. [...] YHTIÖN TARJOAMAT VAKUUDET. Millaiset vakuudet Yhtiö tarjoaa siitä, ettei joukkomuutto aiheuta taakse jäävissä maissa köyhtymistä ja taloudellisia kriisejä? Olen edellä jo huomauttanut, että rehelliset, itsenäisyydestään huolestuneet antisemiitit tulevat toimimaan yhteistyössä omien kansallisten viranomaistemme kanssa maaomaisuutemme siirtoa koskevassa asiassa. [...] JUUTALAISTEN MAASTAMUUTON HYÖTYNÄKÖKOHTIA. Uskon, että hallitukset tulevat kiinnittämään tähän selontekoon huomiota joko omasta tahdostaan tai maidensa antisemiittien painostuksesta. Kenties siihen jopa paikoin suhtaudutaan alusta lähtien myötätuntoisesti ja tämä myötätunto ulotetaan koskemaan myös Juutalaisyhtiötä.[1] —Theodor Herzl
________________________
[1] Theodor Herzl, Juutalaisvaltio, Savukeidas, Turku, (2010), s. 77, 58, 103.
"Hyväntekeväisyysjärjestöt voidaan ja täytyy liittää yhteisen kattojärjestön alle, jolloin ne täydentävät toisiaan. Uudessa yhteiskunnassa niiden on mahdollista toimia modernin tietoisuuden ja aikaisemman sosiaalipoliittisen kokemuksen pohjalta. Asia on erittäin tärkeä, koska kansassamme on niin suuressa määrin köyhiä. Nämä ovat ulkoisen paineen alla sekä hellämielisten rikkaiden harrastaman hyväntekeväisyyden veltostuttamina antaneet periksi heikolle luonteelleen ja ajautuneet kerjäämään. Tätä seikkaa silmällä pitäen Yhdistys panostaa paikallisryhmien tuella kansan kouluttamiseen. Se luo hedelmällisen maaperän useiden ihmisten voimavaroille, jotka ovat kuihtuneet käytön puutteesta. Työtä haluavalle järjestetään työtä. Kerjäläisiä ei suvaita. Työnteosta kieltäytyvät passitetaan työlaitoksiin. Toisaalta vanhuksia ei laiteta vaivaiskoteihin. Vaivaiskoti on typerän hyväntahtoisuutemme aikaansaamista hyväntekeväisyyden muodoista julmimpia. Vaivaiskodeissa vanhukset riutuvat häpeästä ja sairaudesta kuoliaiksi. Heidät on käytännössä haudattu eläviltä. Me tarjoamme älyllisesti vajavaisimmillekin loppuun saakka lohdullisen illuusion hyödyllisyydestä." —Theodor Herzl, s. 74-75.
"[Trukkijärjestelmästä] on työläisille hyötyä, koska se estää heitä joutumasta kaupustelijoiden, vuokranantajien yms. hyväksikäyttämiksi. Täten Yhtiö nitistää alkuunsa niiden kansalaistemme kaupustelutoiminnan uudessa maassa, jotka entisillä asuinpaikoillaan ovat siihen historiallisista syistä pakotettuja. Yhtiö pitää myös juopot ja räyhääjät kurissa. Eikö alkuaikoina siis makseta palkkaa lainkaan? Toki. Nimittäin ylityöpalkkaa." —Theodor Herzl, s. 47-48.
"Vilkkaimmille kauppapaikoille — tunnistamme paikat helposti, koska itse ohjaamme kaupankäynnin mihin haluamme — rakennamme suuria halleja, joille annamme nimeksi marketti. Vaikka nämä hallit olisivat kehnosti rakennettuja ja niissä myytävät tavarat vaarallisia, ihmiset virtaisivat silti paikalle." —Theodor Herzl, s. 80.
"Kansanäänestyksiä pidän niitäkin huonoina ratkaisuina, koska politiikassa ei ole yksinkertaisia kysymyksiä, joihin voisi vastata pelkästään kyllä tai ei. Massat ovat parlamenttiakin pahempia. Ne juoksevat minkä tahansa harhakuvan perässä ja seuraavat jokaista äänekästä puhujaa." —Theodor Herzl, s. 96.
"Meillä ei ole lippua. Me tarvitsemme sellaisen. Suurten ihmisjoukkojen ohjailemiseksi niiden ylle on välttämätöntä kohottaa symboli." —Theodor Herzl, s. 100.
