Vuonna 1913 historioitsija Ignatius Balla kirjoitti elämäkerran Rothschild-suvusta The Romance of the Rothschilds. Vaikka valtavirran kirja keskittyy suurimman osan kestostaan Rothschildien ylistämiseen, paljastaa kirja myös laajasti Rothschildien liiketoimien taktiikoita ja suvun varallisuuden arvioita.
Ballan kirja sisälsi myös selvityksen Napoleonin sodat (1803-1815) päättäneen ratkaisevan Waterloon taistelun uutisoinnin merkittävyydestä, jonka seurauksena Lontoon Nathan Mayer Rothschild saavutti pörssikeinottelulla suuret rikkaudet ja tuhosi kilpakumppaninsa.
Rotschildit olivat myös rahoittaneet kummankin sotivan osapuolen päättääkseen kumpi tulisi voittamaan ennakoon sovitun sodan ja taatakseen varman tuoton investoinneilleen.
Nathan Mayer Rothschild rahoitti Englannin Arthur Wellingtonin armeijan ja James de Rothschild rahoitti Ranskan Napoléon Bonaparten armeijan.[1]
Nathan Mayer Rothschild rahoitti Englannin Arthur Wellingtonin armeijan ja James de Rothschild rahoitti Ranskan Napoléon Bonaparten armeijan.[1]
97 vuotta Waterloon taistelun jälkeen vuoden 1912 marraskuussa, ennen Ballan kirjan seuraavan vuoden virallista julkaisua, Rothschildit olivat haastaneet Eveleigh Nash -kustantamon oikeuteen yrittäessään estää kirjan julkaisun siinä kuitenkaan onnistumatta.[2]
Sillä välin pilarin luona kuoleman kalpea mies nauroi hihaansa. Samaan aikaan kuin sympaattiset sielut ilmaisivat huolensa Nathan Rothschildille, jonka suuri yritys, luultiin, kolossaalisten tappioiden seurauksena täytyi nyt vajota tyhjyyteen, hiljalleen osti kaikki tarjolla olleet arvopaperit tuntemattomien salaisten agenttiensa kautta. [...] Nämä tapahtumat aikaansaivat sanonnan: "Liittoutuneet voittivat Waterloon taistelun, mutta todellisuudessa Rothschild oli voittanut."[3] —Ignatius Balla
Aina kannattaa ostaa kun veri virtaa kaduilla.[4]
—Alphonse Mayer von Rothschild, 1878-1942
____________________
[1] Rothschildien järjestämässä Yhdysvaltain sisällissodassa (1861-1865) Rothschild-sukuun kuuluneet Erlanger-suku ja August Belmont toimittivat etelän sotalainat ja Rothschild-sukuun kuulunut Seligman-suku toimitti pohjoisen sotalainat. Bisnesmallin seurauksena Yhdysvallat taisteli verisimmän ja tuhoisimman sotansa itseään vastaan. G. Edward Griffin, The Creature from Jekyll Island: A Second Look at the Federal Reserve, 4th ed., American Media, California, (2002), s. 374, v. 2. Conrad Siem, La Vieille France, No. 216, (March 17-24, 1921), s. 13-16.
[2] "ROTHSCHILDS SUE TO SUPPRESS BOOK; Seek Injunction in England to Prevent Publication of a 'Romance' of Their Family", The New York Times, (November 28, 1912).
[2] "ROTHSCHILDS SUE TO SUPPRESS BOOK; Seek Injunction in England to Prevent Publication of a 'Romance' of Their Family", The New York Times, (November 28, 1912).
[3] Ignatius Balla, The Romance of the Rothschilds, Eveleigh Nash, London, (1913), s. 92-93.
[4] "The New World Order", The Bobby Lee Show, Advance Video, Florida, (1992), 0:41:30,
https://www.youtube.com/watch?v=2h_V-ARe_nE
[4] "The New World Order", The Bobby Lee Show, Advance Video, Florida, (1992), 0:41:30,
https://www.youtube.com/watch?v=2h_V-ARe_nE
