Jälleen yksi juutalaisnatsien perseennuolentakirja.
Vuonna 2005 historioitsija, opetusneuvos ja reservin majuri Erkki Hautamäki (1930-) julkaisi klikkiotsikkomaisen kirjan Suomi myrskyn silmässä: Marsalkka C. G. E. Mannerheimin kansion S-32 salaiset asiakirjat - Osa 1, 1932-1940, jonka esipuheet ovat kirjoittaneet pääesikunnan koulutusosaston osastopäällikkö ja eversti Erkki Nordberg sekä Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian professori Kent Zetterberg.
Sensaatiomaisesta otsikosta huolimatta kirja ei sisällä edes yhtä merkittävää "salaista asiakirjaa tai suunnitelmaa". Kirjan sisältö on kauttaaltaan harmaan kuivaa koululaitosmaista ohjelmointiunihiekkaa, josta ei ole hyötyä kenellekään.
Vaikka kaikki kirjassa esitetyt oletetun Mannerheimin S-32-arkiston "salaiset asiakirjat" olisivat aitoja ja paikkaansa pitäviä, ovat ne yhdentekeviä ja tärkeydessään toisarvoisia, eivätkä ne pidä sisällään mitään julkaisemisen arvoista informaatiota.
Rahat saa aina takaisin, aikaa ei. Suomi myrskyn silmässä on tyypillinen esimerkki mahdollisimman tylsäksi kirjoitetusta toisen maailmansodan historian kirjasta, jonka saavutuksena on kääntää mahdollisimman suuri määrä yleisöä pois.
Armeijamaisesti kirja sisältää huvittavia huutomerkkejä käytännössä joka sivulla sekä sivulla 299 Erkki Hautamäki väittää, että FBI:n johtaja J. Edgar Hoover oli "USA:n presidentti" [Herbert Hoover].
Kirjan oleellisin sisältö olisi mahtunut yhdelle sivulle,
Yli puoli vuosisataa meitä on "aivopesty" tarkoituksellisesti rinnastamalla koko maailman pahuus Hitleriin ja saksalaisiin. Holokaust [sic] on jatkuvasti lehdistössä, kirjallisuudessa, teattereissa, elokuvissa, musiikissa, radiossa ja televisiossa muun muassa värittänyt arviointiamme toisen maailmansodan synnyn syyllisyyskysymyksistä. [...] Tässä toisen "eurooppalaisen ristiretken" suunnittelussa ja toteuttamisessa vielä pitkälle II maailmansodan jälkeen Rooseveltia avustivat hänen lähimmät neuvonantajansa, joista useat olivat samalla Stalinin KGB:n palkkalistoilla (mm. Alger Hiss, ulkoministeriö; Harry Dexter White, talousministeriö; D.C. Lee, tiedotustoiminta; Lauchlin Currie ja Harry Hopkins, Valkoinen talo). Oman merkittävän ja monien tukijoiden mielestä jopa ratkaisevan panoksensa Rooseveltin poliittisiin ratkaisuihin toivat eräät hänen hallintonsa vaikutusvaltaiset jäsenet kuten Bernard Baruch, Liittovaltion tuomari Felix Frankfurter, finanssiministeri Henry Morgenthau, Nathan Gregory Silvermaster, Korkeimman oikeuden tuomari Louis Brandeis, multimiljonääri Samuel Untermyer sekä Lordi Rothschild, Paul Warburg jne. [...] Paul Moritz Warburg (1868-1932), saksalais-amerikkalainen finanssimies, siirtyi USA:han 1902 ja vaikutti siellä keskuspankin Federal Reserve (FED) perustamiseen 1913. Pankilla oli oikeus painaa dollarit, päättää inflaatiosta, devalvaatiosta ja maailman korkokannasta. Tämä pääosin juutalaisten pankkiirien omistama mahtava rahatrusti mm. myönsi suuria ulkomaisia lainoja. [...] Samuel Untermyer [...] yksi FED-rahajärjestelmän luojista, järjestelmän, jolla USA:n kongressi luovutti maan rahamarkkinat yksityisille pankkiireille.[1] —Erkki Hautamäki
________________________
[1] Erkki Hautamäki, Suomi myrskyn silmässä: Marsalkka C. G. E. Mannerheimin kansion S-32 salaiset asiakirjat - Osa 1, 1932-1940, Argo, Tallinn, (2005), s. 17-18, 98-99, 203.
