Ezra Pound, 1885-1972
Runokirjailija Ezra Pound on historian ainoa henkilö, jonka neljä suojattia: T. S. Elliot, Ernst Hemingway, William Butler Yeats ja James Joyce ovat saaneet Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Toisen maailmasodan aikaan Pound yritti fasisti-Italiasta tehtyjen radiolähetysten avulla varoittaa amerikkalaisia siitä, kuinka pankkiirit luovat lamoja ja sotia.
Sodan jälkeen Yhdysvaltain hallitus haastoi Poundin oikeuteen syytettynä maan-petoksesta, josta seurasi rangaistuksena kuolemantuomio. Presidentti Franklin D. Roosevelt oli henkilökohtaisesti määrännyt Poundin vangitsemisen. Hallitus ei kuitenkaan lopulta ajanut syytettä, koska Pound sanoi seisovansa jokaisen lausuntonsa takana. Tämän seurauksena hallitus hankki kolme valtion psykiatria todistamaan Poundin olevan epäpätevä osallistumaan omaan puolus-tukseensa.
Ilman oikeudenkäyntiä Pound tuomittiin St. Elisabethin mielisairaalaan rikollisesti sairaiden osastolle 13 vuodeksi. Pound on Yhdysvaltain historian ainoa henkilö, joka on istunut vangittuna ilman oikeudenkäyntiä näin pitkään.
Mullins on the Federal Reserve (1952)[1]
Vuonna 1948 Poundin viides suojatti Eustace Mullins vieraili mielisairaalassa. Ensimmäinen asia, jonka Pound pyysi Mullinsia tekemään, oli selvittää kongressin kirjaston arkistoista, kuinka Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmä toimii. Tämän jälkeen tutkimustulokset julkaistaisiin kirjassa. Tehtävässä Mullinsia ja Poundia auttoi kansallisen lehdistökerhon perustanut George Stimpson.
Vuonna 1950 tutkimus valmistui ja seuraavan kahden vuoden aikana 19 eri kirjakustantamoa kieltäytyi julkaista kirjaa, koska he pelkäsivät pankkiirien kostoa. Mullins lopulta löysi lasten psykiatrin, joka rahoitti ensimmäisen 1000 kappaleen painoksen nimellä Mullins on the Federal Reserve (1952).
The Federal Reserve Conspiracy (1954)[2]
Kahden vuoden kuluttua kirjasta julkaistiin laajennettu painos nimellä The Federal Reserve Conspiracy (1954).
Kirjassaan Mullins osoittaa kuinka Yhdysvaltain ja muun maailman keskuspankit ovat valtiovaltojen yläpuolella toimivia yksityisessä omistuksessa olevia liikeyrityksiä, jotka luovat valtioiden rahat tyhjästä, lainaavat ne valtioille velaksi ja perivät lainoista korkoa.
1950-luvun lopulle asti vain muutamilla amerikkalaisilla oli käsitys siitä, miten keskuspankki toimii. Ainoastaan amerikkalaisen runoilijan Ezra Poundin aloitteesta ja hänen opiskelijansa Eustace Mullinsin ansiosta seurasi, että asia tultaisiin selkeästi dokumentoimaan luettavaan muotoon. [...] Mullinsin kirja The Federal Reserve Conspiracy julkaistiin vuonna 1952 ja se on edelleen tästä näkökulmasta Yhdysvaltain keskuspankin FEDin (Federal Reserve System) merkittävin työ. Mullinsin työn kautta korkeatasoisten rahamiesten monet kulissien takaiset toimet tulivat esille. Kirja on yleisesti kielletty Amerikan yliopistojen taloustiedon osastojen keskusteluista, koska se ei arkaile mainita nimeltä henkilöitä, jotka järjestivät FEDin meille. Monet näistä nimistä lukeutuvat Amerikan talousjärjestelmän "kermaan", joiden lahjoitukset ja säätiöt rahoittavat korkeakouluja ja yliopistoja. Jotkut nimistä ovat juutalaisia ja Amerikassa on lähes mahdotonta keskustella siitä.[3]
—Stephen A. Zarlenga, The Lost Science of Money (2002)
Kirjan julkaisun seurauksena eräs keskuspankin osakkeenomistajista, senaattori Herbert H. Lehman hankki Mullinsille potkut kongressin kirjaston henkilökunnasta. Mullins oli omien sanojensa mukaan Yhdysvaltain historian ainoa henkilö, joka oli saanut potkut kongressin kirjaston henkilökunnasta poliittisista syistä.
Lisäksi FBI:n johtaja J. Edgar Hoover ja verovirasto yrittivät toimittaa Mullinsin vuonna 1959 pakkohoitoon mielisairaalaan. Hooverin ja diplomaatti Henry Kissingerin mukaan Mullins oli ”Amerikan vaarallisin henkilö”.
Der Bankier verschwörung der Jekyll Island (1955)[4]
Vuonna 1955 Guido Roeder yritti julkaista kirjasta saksankielisen käännöksen Der Bankier verschwörung der Jekyll Island "Jekyll-saaren pankkiirien salaliitto", mutta Saksan hallituksen käskystä koko 10,000 kappaleen painos takavarikoitiin ja tohtori Otto Johnin johtamana valtion agentit polttivat painoksen kirjaroviossa.
Roviotuomio oli voimassa ainakin 21. huhtikuuta 1961 asti, jolloin Baijerin korkeimman oikeuden tuomari Israel Katz julisti kirjan perustuslainvastaiseksi. Yhdysvaltain hallitus ei puuttunut asiaan, sillä Yhdysvaltain komissaari James B. Conant (Harvardin yliopiston presidentti 1933-1953) oli hyväksynyt alkuperäisen roviotuomion.
Eustace Mullinsin taloustiedon kirja on natsi-Saksan hallinnon jälkeen ainoa kirja, joka on poltettu Euroopassa valtiollisessa kirjaroviossa.[5]
The Secrets of the Federal Reserve: The London Connection (1983)[6]
Alla on sivuja kirjan vuoden 1983 päivitetyimmästä julkaisusta The Secrets of the Federal Reserve: The London Connection, joista käy selville kuinka Rothschildit kumppaneineen hallitsevat heidän yksityisessä omistuksessa olevaa Yhdysvaltain keskuspankkia The Federal Reserve Systemiä (FED),[7]
National City Bank ja First National Bank ovat nykyinen Citibank. National Bank of Commerce, Hanover National Bank ja Chase National Bank ovat nykyinen JPMorgan Chase.
________________________
[1] Eustace Mullins, Mullins on the Federal Reserve, Kasper and Horton, New York, (1952).
[2] Eustace Mullins, The Federal Reserve Conspiracy, Christian Educational Assn., New Jersey, (1954).
[3] Stephen A. Zarlenga, The Lost Science of Money: The Mythology of Money – The Story of Power, American Monetary Institute, New York, (2002), s. 521-523.
[4] Eustace Mullins, Der Bankier verschwörung der Jekyll Island, Widar Verlag, Oberammergau, (1955).
[5] Kappaleen kaikki tiedot ovat peräisin Eustace Mullins, The Secrets of the Federal Reserve: The London Connection, Bankers Research Institute, Virginia, (1993), Foreword-sivut.
[6] Eustace Mullins, The Secrets of the Federal Reserve: The London Connection, Bankers Research Institute, Virginia, (1983).
[7] Eustace Mullins, The Secrets of the Federal Reserve: The London Connection, Bankers Research Institute, Virginia, (1993), s. 92–93, 91, 179 ja sisällysluottelon jälkeinen Wright Patmanin kirje; Chart I reveals the linear connection between the Rothschilds and the Bank of England, and the London banking houses which ultimately control the Federal Reserve Banks through their stockholdings of bank stock and their subsidiary firms in New York. The two principal Rothschild representatives in New York, J.P. Morgan Co., and Kuhn, Loeb & Co. were the firms which set up the Jekyll Island Conference at which the Federal Reserve Act was drafted, who directed the subsequent successful campaign to have the plan enacted into law by Congress, and who purchased the controlling amounts of stock in the Federal Reserve Bank of New York in 1914. These firms had their principal officers appointed to the Federal Reserve Board of Governors and the Federal Advisory Council in 1914. In 1914 a few families (blood or business related) owning controlling stock in existing banks (such as in New York City) caused those banks to purchase controlling shares in the Federal Reserve regional banks. Examination of the charts and text in the House Banking Committee Staff Report of August, 1976 and the current stockholders list of the 12 regional Federal Reserve Banks shows this same family control. —Eustace Mullins, The Secrets of the Federal Reserve: The London Connection, Bankers Research Institute, Virginia, (1993), s. 94.
