1990-luvun alussa Mätäspolku 2:n kuolemankallioiden viereisen residenssi evilin alihankkija omisti Nintendolle Castlevania II: Simon's Quest (1987) -ruoskimispelin, joka oli ensimmäinen Castlevania-peli johon allekirjoittanut kompuroi.
Tiivistunnelmainen Castlevania II -kauhupeli sisälsi useita goottikartanoita, jotka olivat pullollaan hirtettyjä ruumiita, jotka tekivät allekirjoittaneeseen lähtemät-tömän vaikutuksen.
Tiivistunnelmainen Castlevania II -kauhupeli sisälsi useita goottikartanoita, jotka olivat pullollaan hirtettyjä ruumiita, jotka tekivät allekirjoittaneeseen lähtemät-tömän vaikutuksen.
Nintendo Power -lehden toinen numero vuodelta 1988 sisälsi kansikuvanaan pelin sankarihahmo Simon Belmontin pitelemässä kädessään pääpahis Draculan irtopäätä.
Julkaisu provosoi lukuisten lasten vanhemmat soittamaan kieritettävillä lankapuhelimillaan toimitukseen valittaessaan, että kansikuva aiheutti heidän lapsilleen painajaisia.
Vuoden 1993 Nintendo Powerin numerossa 50 lehti ilmoitti Castlevania II -kansikuvan olleen heidän historian huonoin kansitaidevalinta.
Muotitrenditietoinen allekirjoittanut ei jaksanut raahata kuninkaallista persettään tunkkaisen tarhan pihamailla, joten hän valjasti Castlevania II -pelin omistaneen alihankkijan valjakkovaunun muuliksi.
Castlevania II sisältää Nintendo-pelien yhden muistettavimmista Kenichi Matsubaran ja Satoe Terashiman työstämistä Bloody Tears -taustarenkutuksista, josta on vuosikymmenten saatossa tehty lukuisia covereita.
Johtavin versio on Lauri Penttilän The True Werwolf -nimikkeen alla työstetty vuoden 2012 Chi No Namida.
Johtavin versio on Lauri Penttilän The True Werwolf -nimikkeen alla työstetty vuoden 2012 Chi No Namida.
