Ustaša oli kansallismielis-kansallissosialistinen kroaattijärjestö, jonka akseli-vallat nostivat valtaan toisessa maailmansodassa vuonna 1941. Ustašan politiikka sai vaikutteita kansallissosialismista ja fasismista ja sillä oli puolisotilaallinen osasto, joka teki julmia tuhoamisretkiä serbikyliin. [...] Ustaša tuli erityisesti tunnetuksi sen kammottavasta väkivallasta ja vainosta serbeja, juutalaisia ja romaneja, sekä joskus myös bosnian muslimeja ja Ustašaa vastustaneita kroaatteja kohtaan, mikä järkytti jopa saksalaisiakin. Ustašalainen ministeri Mile Budak piti 6. kesäkuuta 1941 puheen jossa hän julisti, että "kolmasosa serbeistä surmataan, kolmasosa karkotetaan maasta ja kolmasosa käännytetään pakolla katolisuuteen". Romaneille ja juutalaisille tarjotaan hänen mukaansa "kolme miljoonaa luotia". Puhe uutisoitiin kaikissa NDH:n sanomalehdissä. Hermann Naubacher, joka oli Hitlerin henkilökohtainen avustaja Balkanilla, nimitti Ustašan joukkotuhontaa "ristiretkeksi, joka on kaikkein julmin massamurha koko maailman historiassa." —Wikipedia
Vuonna 2013 Nevenko Bartulin julkaisi kirjan "Kunnialliset arjalaiset" Ustašan kroatianjuutalaisista johtajista.
Se ei ollut kovin erilaista Saksan ulkopuolella. Kotona viljelty, hirveän antisemitistinen (heidät tunnettiin heidän juutalaisten petomaisesta kiduttamisesta ja murhaamisesta) Kroatian fasistipuolue oli Ustaša, joita Nora Levin kutsui The Holocaustissa "fanaatikoiksi, jotka olivat koukussa juutalaisten tuhoamiseen." Mutta lähes kaikki Kroatian hallitsevan fasistiryhmän jäsenet, mukaan lukien hallituksen johtaja ja Ustašan johtaja Ante Pavelić (hän oli myös Jugoslavian kuningas Alexanderin todennäköinen salamurhaaja) olivat naimisissa juutalaisten naisten kanssa.[2] —Alan Abrams
________________________
[1] Nevenko Bartulin, Honorary Aryans: National-Racial Identity and Protected Jews in the Independent State of Croatia, Palgrave Macmillan, New York, (2013), "Jews and Honorary Aryans in the Croat Racial State", s. 61-83; Gerald Reitlinger wrote that ‘the whole of the Ustashe autocracy was mixed with Jewish blood’, but [Ante] Pavelić nonetheless ‘decreed the confiscation of all Jewish property’ because ‘the trigger-happy Ustashe needed plunder and the wealth of the orthodox Serb minority was not enough to satisfy them’. —Nevenko Bartulin, s. 3, v. 5. Gerald Reitlinger, The Final Solution: The Attempt to Exterminate the Jews of Europe 1939–1945 (Northvale, NJ: Jason Aronson Inc., 1987), p. 365.
[2] Alan Abrams, Special Treatment: The Untold Story of the Survival of Thousands of Jews in Hitler's Third Reich, Lyle Stuart, Secaucus, (1985), s. 168.