Alkuperäinen Diablo (1996) -videopeli lisälevyineen ei herättänyt minussa lähellekään yhtä suurta mielenkiintoa kuin Diablo II (2000) lisälevyineen.
Kyllästyin Diablo II:n pelaamiseen vuonna 2002 sen jälkeen, kun olimme alihankkijan kanssa tukkineet moninpelin Eurooppa-palvelimien ekonomian dupettamalla realmissa tuhansittain hakkeroituja ylivoimaisia esineitä, kuten Buriza-haarniskoja.
Siinä missä Diablo II oli ja on "hack and slash" -pelaamishistoriani ylin kantahuipentuma, pettymykseksi osoittautunut Diablo III (2012) lisälevyineen taas muistetaan lähinnä pelin julkaisua vaivanneista... palvelinongelmista, joista raivostuttavin oli "Error 37", joka esti pelin pelaamisen.