"Kaksi peruutusta ei ole epäonnistuminen. Opimme uutta koko ajan. Turvallisuus on tärkeintä", totesi [Nasan johtaja Bill] Nelson. Hän sanoo, että raketit ovat uskomattoman mutkikkaita koneistoja. Nelson muistutti jo aiemmin, että isossa kantoraketissa, kuten SLS:ssä, on yli miljoona osaa. [...] Sää on iso syy peruutuksiin. Toinen tekijä on pääasiallisen polttoaineen eli nestemäisen vedyn vuodot. Vety palaa vahvasti, mutta sen molekyylit ovat hyvin pieniä. Siksi vuodot alkavat näkyä vasta, kun vetyä laitetaan säiliöihin ennen lähtöä. Nestemäinen vety on hyvin, hyvin kylmää, –252-asteista. [...] ARTEMIKSEN kyydissä ei ole tällä kertaa ihmisiä. Mukana on vain kolme koenukkea [...] Lisää syitä pitkälle viivästykselle: naapuriin eli lähtöalustalle 39A on aikataulutettu hieman tavallisemman raketin lähtö. [...] NELJÄ astronauttia kohoaa 3. lokakuuta alustalta avaruusyhtiö SpaceX:n Crew-5 Dragon -aluksella ISS-avaruusasemalle. Sekin vaikuttaa. Näin Artemis 1:n lähtö siirtyy väkisin lokakuulle, ja varmaankin sen loppupäähän.[1] —Timo Paukku
1960-luvulla ei tarvittu nukkeja tai mediarikollisten feikkiselityksiä.
Screenillä on "suora tv-lähetys avaruudesta matkalla kohti Kuuta" vuodelta 1968. Tähän samaan aikaan tavis ei kyennyt kontrolloimaan idioottiboksiaan olohuoneensa poikki, koska kaukosäädintä ei oltu vielä keksitty.
Armeijan vapaamuurari Liar-Lovell "Kuun kiertoradalla" vuonna 1968.
_________________________
[1] Timo Paukku, Nasan jättiraketti Artemis 1 yrittää lähtöä ehkä vasta lokakuun lopulla – miksi lähdöt viivästyvät?, Helsingin Sanomat, (7.9.2022 2:00 | Päivitetty 7:10).