Storyboard eli kuvakäsikirjoitus on elokuvan käsikirjoitukseen perustuva kuvasuunnitelma, jossa elokuvan tapahtumat esitetään sarjakuvan tapaan. Siinä määritetään yleensä käytettävät kuvakoot, kuvakulmat, toiminnan suunnat ja kameraliikkeet (panorointi, zoom, kamera-ajot). Storyboardin tarkoituksena on helpottaa tuotantoprosessia ja auttaa ohjaajaa, kuvaajaa ja muuta kuvausryhmää hahmottamaan elokuvan visuaalinen ilme ja kuvallinen kerronta jo ennen kuvausten alkua. —Wikipedia
Ensimmäistä Apollo 11 -tehtävää lukuun ottamatta kaikilla muilla Apollo-tehtävillä (12-17) astronauttien avaruuspukujen ranteissa oli "tarkistuslista", josta he voisivat tarkistaa mitä Kuussa tulee tehdä.
Todellisuudessa "tarkistuslista" toimi kuvakäsikirjoituksena, joka muistutti astronautteja siitä kuinka Apollo-elokuvien tarina tulisi minuutilleen ja metrilleen etenemään. Tarkistuslista oli tehty paperista ja muovista. Kuun lämpötila vaihtelee Auringon +120°C asteen ja varjon -170°C asteen väliä.
Sen varalta, että laskeutuminen Kuuhun epäonnistuisi, oli jokaiselle Apollo-tehtävälle suunniteltu varalle viisi vaihtoehtoista laskeutumispaikkaa. Kaikki laskeutumiset onnistuivat täydellisesti alkuperäisille laskeutumispaikoille, joille tarkistuslistat oli tehty. Mikäli laskeutumispaikka olisi muuttunut, olisivat tarkistuslistat olleet käyttökelvottomia. Laskeutumispaikka ei kuitenkaan koskaan muuttunut, koska valmis tarina oli suunniteltu tarkistuslistoihin kuukausia ennen Kuuhun lähtöä.
Tarkistuslistojen ohjeet ovat turhaan liian tarkkoja ja sisältävät tietoa mahdottomista yksityiskohdista paikasta, jossa kukaan ei ollut tarkastuslistojen teon aikana käynyt. Toisin sanoin näin tarkat ohjeet ovat oleellisia valmiiksi lavastetussa tuotannossa, jossa aikajatkumo ei saa muuttua.
2010-luvulla Nasa ja muut palveluntarjoajat eivät pysty (tai halua) näyttää korkearesoluutioisia kuvia Kuun pinnalta.
Tarkistuslistojen mukaan 1970-luvun taitteessa Nasa kuitenkin pystyi kertomaan Apollo 16 -astronauteille kuukausia ennen Kuuhun lähtöä missä jalkapallon kokoinen kuukivi tulisi sijaitsemaan, minkä muotoinen kivi on, milloin astronautit tulisivat saapumaan kiven luo, missä kiven kolo on, mihin ja miten kivi laitetaan sen jälkeen kun se on nostettu kolosta, minkälaisilla kamera-asetuksilla kiveä kuvataan, monta kuvaa otetaan, missä astronauttien jalanjäljet tulisivat sijaitsemaan, missä sotkettu alue on, mihin Gnomon-aurinkokello sijoitetaan, missä suunnassa Aurinko on sekä sen missä tietty astronautti (LMP, Lunar Module Pilot) tulisi seisomaan kuvien oton aikana.
Kuukausia ennen Kuuhun lähtöä Nasa tiesi etukäteen minkälaisen mineraali-pitoisuuden jalkapallon kokoinen kuukivi tulee sisältämään sen jälkeen kun kivi on halkaistu auki.
Tarkistuslistoissa on erikseen mainittu minkäkin tapahtuman aikana astronautin tulee antaa "innostuneesti havaintoja" (EO = Enthusiastic Observations) paikasta, jossa kukaan ei ollut tarkistuslistojen teon aikana käynyt.
Apollo 12-17 -tehtävien tarkistuslistojen mukaan kuukausia ennen Kuuhun lähtöä Nasa pystyi ennustamaan minuutin tarkkuudella (1+25 TRAVEL 0:17; 1+44 TRAVEL 0:07 jne) kuinka kauan mikäkin tapahtuma tulee kestämään Kuussa ja yhtä tarkasti sekä metrin tarkkuudella milloin astronautit saapuisivat mihinkin kohtaan Kuuta.
Apollo 12-17 -tehtävien tarkistuslistojen mukaan kuukausia ennen Kuuhun lähtöä Nasa pystyi ennustamaan minuutin tarkkuudella (1+25 TRAVEL 0:17; 1+44 TRAVEL 0:07 jne) kuinka kauan mikäkin tapahtuma tulee kestämään Kuussa ja yhtä tarkasti sekä metrin tarkkuudella milloin astronautit saapuisivat mihinkin kohtaan Kuuta.
Apollo 16 -tehtävän "Grand Prix" -kuuautofilmillä astronautti esiintyy ajavansa Kuussa sattumanvaraista omavalintaista reittiä. Tästä huolimatta tarkistus-listassa tarkka ajorata on piirretty valmiiksi kuukausia ennen Kuuhun lähtöä, jossa ohjeistetaan metrin tarkkuudella minkä kuoppien läpi ajetaan ja mitkä kuopat kierretään.
Filmin kesto, kamera-asetukset, kuvakulma-asteet, Auringon suunta ja missä tietyssä kohdassa (C, D) astronautit tulisivat kommentoimaan ajosuoritusta, on kaikki huomioitu tarkistuslistassa.
Apollo Lunar Surface Experiments Package (ALSEP) oli sarja tieteellisiä välineitä, jotka astronautit jättivät jokaisen Apollo-tehtävän laskupaikalle Apollo 11 -lennon jälkeen (Apollo 12, 14, 15, 16 ja 17). —Wikipedia
"ALSEP kuvat otettu (f:11, 1/250)" menneessä aikamuodossa. Kuukausia ennen Kuuhun lähtöä valmistetussa tarkistuslistassa on käsikirjoituksenlaisesti mainittu mistä pienoismallilavasteiden valokuvat on jo otettu. Täten astronautti tiesi missä luonnollisessa koossa olleiden lavasteiden filmiosuuksien aikana hänen tulee esiintyä ottavan valokuvia.
Apollo 17. Lunar Reconnaissance Orbiter (LRO) -luotaimen satelliittikuva. 2010-luvulla Nasa ja muut palveluntarjoajat eivät pysty (tai halua) näyttää edes Google Mapsin tasoisia kuvia ilmakehättömän Kuun Apollo-tehtävien laskeutumispaikoilta. Maassa tai avaruudessa olevia teleskooppeja ei ole koskaan suunnattu Apollo-tehtävien laskeutumispaikoille.
Henry, Shakespeare ja Cochise ovat isojen kraattereiden nimiä. Nimeä "Jones" ei näy missään.
Henry, Shakespeare ja Cochise ovat isojen kraattereiden nimiä. Nimeä "Jones" ei näy missään.
Tarkastaja Jonesin paikka on merkitty astronautin ranteen tarkistuslistaan keskelle kuulavastetta, jotta kivien takana piilotteleva Jones ei vahingossa päätyisi kuvaan. Tarkistuslistat tehtiin kuukausia ennen Kuuhun lähtöä.
Jokaisen Kuussa tai avaruudessa kuvatun Apollo 17 -filmin alussa on infokortti, jossa on merkitty tarkastajaksi Jones ja kuvaajaksi Post. Yhdenkään Kuuhun matkanneen astronautin nimi ei ollut Jones tai Post.
Myös Smith-niminen henkilö piilottelee kiven takana.
