Mikäli joku varaston terävin työkalu olisi ilmoittanut, että 24 tuntia brutaaliin Tinder-appiin ilmestyttyäni kiskon ohjelmiston syövereistä täydellisen Metroid-prinsessan, olisin kuset housussa rojahtanut lattialle nauramaan ja kirkuen huutanut, ettei sellaista ole edes olemassa.
Nukahdan.
Eka mätsi!
Lähtötietoja ei ole, kuten ei minullakaan.
Hänkin on jellona! Valtataistelu alkakoon. Hävisin jo. Hän on kaikessa lahjakkaampi. Silti on pakko yrittää räpiköidä perässä.
Hän karjuu tunnussanan UGNSBM, leukani loksahtaa auki ja kyynel valuu poskellani. Päätän tallentaa hetken järjestelmääni: Kun kyynel tipahtaa poskeltani, otan kopin, suljen nyrkin ja virnistän.
Ehkä sensuroimaton Absintti auttaa tähän? Wow, no ei auttanut!
Missä olet ihana kulta?!
Missä olet ihana kulta?!
Villiinnyn. Joko taas itkettää? No voi perkele.
Liian kovalla kuuntelen uudestaan ja uudestaan semituoretta Nocturnal Winter Skyta.
Aivan sama vaikka olisit hiljaisen asejärjestelmän minulle optimoitu tekoäly.
Ei kiinnosta. Rakastan sinua silti.
Olet palapelini kulmapala, leijonalaumamme on kokoontunut.
Maailmankaikkeuden valloitus alkakoon.
Äkillisesti, kuin pallosalama synkältä taivaalta, hän poistaa minut.
Vitun Mossad!
