SA:n johtaja homoseksuaali Ernst Röhm ja hänen adjutantti sekä rakastaja, homoseksuaali SA-eversti Hans Erwin von Spreti-Weilbach.[1]
_________________________
[1] Hans Erwin von Spreti-Weilbachin homoseksuaalisuudesta ks. Lothar Machtan, The Hidden Hitler, Basic Books, New York, (2001), s. 186; Ernst Hanfstaengl, Hitler: The Missing Years, Eyre & Spottiswoode, London, (1957), s. 258.
"Andreas Dornheimin mukaan Spreti-Weilbach oli jo vuonna 1932 yksi Röhmin neljästä lähimmästä työntekijästä Georg Bellin, Julius Uhlin ja Karl Leon Du Moulin-Eckartin ohella. Maaliskuussa 1932 Spreti-Weilbach ja Röhm joutuivat murhaprojektin kohteeksi oman puolueensa sisällä, joka ei lopulta koskaan toteutunut: Natsipuolueen ylin puoluetuomari Walter Buch ja hänen vävynsä Martin Bormann suunnittelivat tuolloin vapauttavansa natsipuolueen poliittisesta taakasta päästäkseen eroon Röhmin homoseksuaalisuuteen liittyvistä julkisista skandaaleista hävittämällä ne. Röhmin lisäksi useita miehiä hänen välittömästä ympäristöstään, mukaan lukien Spreti-Weilbach, oli määrä murhata. Kreivi joutui salaliittolaisten kohteeksi ei ainoastaan hänen läheisen yhteistyönsä vuoksi Röhmin kanssa, vaan ennen kaikkea hänen homoseksuaalisesta suhteestaan esikuntapäällikön kanssa, jonka rakastaja hän oli. Murhajuonen julkistamisen jälkeen Spreti-Weilbach pakeni väliaikaisesti Berliiniin yhdessä Röhmin kanssa. Sosiaalidemokraattisen Munich Postin mukaan 'tämän liikkeen tarkoituksena oli poistaa ruskean talon näkyvimmät 175:t.'" —Wikipedia
"Kohta 175 oli Saksan rikoslain säännös 15. toukokuuta 1871 - 10. maaliskuuta 1994. Se teki miesten välisistä homoseksuaalisista teoista rikoksen, ja varhaisissa tarkistuksissa säännös myös kriminalisoi eläimiin sekaantumisen sekä prostituution ja alaikäisten seksuaalisen hyväksikäytön. Kaikkiaan noin 140 000 miestä tuomittiin lain nojalla. Laki oli aina ollut kiistanalainen ja inspiroi ensimmäistä homoseksuaaliliikettä, joka vaati sen kumoamista." —Wikipedia
