Natsi-Saksan propagandakoneiston suurin lippulaiva oli fanaattinen natsi, elokuvaohjaaja ja "täydellinen saksalainen nainen" Leni Riefenstahl, jota useasti epäiltiin myös yhdeksi Hitlerin naisystäväksi. Riefenstahl työsti natsi-Saksan kuuluisimmat propagandaelokuvat Olympia (1936) Berliinin olympialaisista ja Tahdon riemuvoitto (1934) Nürnbergin puoluekokouksesta.
Hitler ja puolijuutalainen Leni Riefenstahl
[...] Saksalainen filmikriitikko Lotte Eisner väitti, että Leni oli puolijuutalainen.[1] —Richard D. Mandell
Leni Riefenstahlilla, joka teki mahtavan filmin Saksan olympialaisista ja oli yksi Führerin erittäin vähäisistä naisystävistä, syytettiin olevan juutalainen isoäiti. Mutta katsos, rotututkimusvirasto julisti hänet "täydelliseksi saksalaislajiksi". Vain me Gestapossa tiesimme kuinka neiti Riefenstahl sai tämän imartelevan tuomion...[2] —Hansjürgen Koehler
Sen jälkeen, kun ulkomainen lehdistö ilmoitti Goebbelsin lyöneen Riefenstahlia julkisesti ja levittäneet huhua, että hänen juutalaisen syntyperän paljastuminen oli saanut ohjaajan pakenemaan Saksasta ja piiloutumaan Sveitsiin, Hitler määräsi yhteisen kokouksen Riefenstahlin huvilalle Dahlemiin, jossa Goebbelsin oli määrä antaa hänelle suuri ruusukimppu. Hitlerin henkilökohtainen valokuvaaja Heinrich Hoffmann tallensi tapahtuman.[3] —Jürgen Trimborn
Lenin tausta herätti 1930-luvulla väistämättä uteliaisuutta Kolmannen valtakunnan voimahahmoissa hänen noustessaan huomattavaan asemaan heidän keskuuteensa. Tuolloin levinneet huhut väittivät hänen olevan juutalainen - tai osittain juutalainen - ja jäljittivät oletetun juutalaisen sukulinjan kulkevaksi [hänen äitinsä] Berthan kautta. Kerran esiin päästyään huhut saivat laajaa julkisuutta eurooppalaisissa ja amerikkalaisissa lehdissä Kolmannen valtakunnan alkuvuosina, mutta väitteitä ei koskaan todistettu oikeiksi, ja Kolmannen valtakunnan korkein auktoriteetti, Führer itse, kumosi ne virallisesti. [...] Jotkut hänen läheisimmästä ystävistään ja kollegoistaan, muun muassa tohtori Arnold Fanck, Lenin löytämisestä kunnian saanut elokuvaohjaaja, uskoivat Berthan olevan juutalainen. Lenin entisenä opettajana ja rakastajana - ja myöhempänä natsipuolueen jäsenenä - Fanckin objektiivisuus ja totuudenmukaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Vähemmän kyseen-alainen on lavastaja Isabella Plobergerin antama todistus. Ploberger työskenteli ja asui Lenin ja Berthan kanssa toisen maailmansodan aikana ja piti selvänä, että Bertha - "viehättävä ihminen, hieno ihminen" - oli juutalainen. [...] Huomaamatta ja julkituomatta on kuitenkin jäänyt se seikka, että Ottilie Boia ei olisi mitenkään voinut olla Berthan äiti. Vuonna 1863 syntyneenä hän ei olisi voinut synnyttää 17 lasta ennen kuin sai Berthan vuonna 1880. Ottilie oli melko varmasti se hoitaja, jonka kanssa Lenin puuseppä-isoisä meni naimisiin ensimmäisen vaimonsa kuoltua Berthan syntyessä. Oikeasta äidistä tuli epähenkilö Lenin Kolmannelle valtakunnalle esittämään sukupuuhun. [...] Mitkään tiedossa olevat asiakirjat eivät täytä Lenin syntyperässä olevaa aukkoa, mutta Berthan oikean äidin korvaamista hänen äitipuolellaan Kolmannen valtakunnan genealogisessa asiakirjassa on vaikea selittää pohtimatta rotuun liittyvää motiivia, sillä rodun määritteleminen oli koko asiakirjan tarkoituksena.[4] —Steven Bach
Myös tšekinjuutalaisen Adolf Hitlerin puolijuutalaisen vaimon Eva Braunin mukaan Leni Riefenstahl oli juutalaista syntyperää.[5]
________________________
[1] Richard D. Mandell, The Nazi Olympics, University of Illinois Press, (1987), s. 303, v. 1. Robert Gardner in his "Can the Will Triumph?" Film Comment, III, No. 1 (Winter 1965), s. 30, says that a German film critic, Lotte Eisner, claimed that Leni was half-Jewish.
[2] Hansjürgen Koehler, Inside the Gestapo: Hitler’s Shadow Over the World, Pallas, London, (1940), s. 279.
[3] Jürgen Trimborn, Leni Riefenstahl: A Life, Farrar, Straus & Giroux, New York, (2007).
[4] Steven Bach, Leni Riefenstahl: Elämäkerta, Otava, Helsinki, (2008), s. 23-25, v. 412. 23 huhut juutalaisuudesta lehdissä: Ks. esim. "La Disgrace de Leni Riefensthal", Paris-Soir, 14. kesäkuuta 1937, joka vaikuttaa olleen Sveitsissä ja muualla julkaistujen myöhempien juttujen päälähde. Yhdysvalloissa ks. "Is Hitler in Love with a Jewess?", Liberty, 16. kesäkuuta 1938, tai Padraic Kingin "The Woman Behind Hitler", Detroit News, 21. helmikuuta 1937, jotka molemmat ovat sävyltään sensaationhakuisia.
[5] Alan Bartlett (toim.), Eva Braun: Hitlerin valittu, Recallmed, Klaukkala, (2005), s. 33; Lenin isän isän vaimo oli tyypillisen juutalaisen sukunimen omannut Amalie Lehmann. Bach, s. 22.
