Hans-Ulrich Rudel oli toisen maailmansodan kuuluisin Saksan ilmavoimien Luftwaffen Stuka-lentäjä ja maailman menestynein sotilaslentäjä. Hän lensi sodan aikana 2 530 taistelulentoa, mikä on maailmanennätys. [...] Näillä lennoilla hän tuhosi 519 panssarivaunua, joista suurin osa tyyppiä T-34, ja näiden lisäksi 70 maihinnousualusta, yli 800 moottoroitua ajoneuvoa, taistelulaiva Marat'n, risteilijän, hävittäjäaluksen, neljä panssarijunaa, siltoja ja yli 150 tykistön tuliasemaa. Hän sai pommituslentäjälle harvinaiset yhdeksän vahvistettua ilma-voittoa neuvostolentäjistä - seitsemän hävittäjäkonetta ja kaksi IL-2 "Sturmovik" -maataistelukonetta. [...] Rudelille suun-niteltiin sodan loppupuolella lentokieltoa Adolf Hitlerin omaksumien sotasankareita ja aristokraatteja säästävien toimenpiteiden vuoksi. Rudel kuitenkin ilmoitti, ettei hän hyväksy sellaista. Lentokieltoa ehdotettiin lähes jokaisen Ritariristin lisämerkin myöntämisen yhteydessä. Hän vastasi tähän kieltäytyvänsä kunniamerkistä, mikäli hän ei saisi jatkaa lentämistä. Sodan häviämisen käydessä yhä väistämättömämmäksi Rudel laivueineen oli valmis suorittamaan itsemurhalennot, mutta luopui suunnitelmistaan ilmeisesti esimiestensä taivuttelun johdosta. Hän ilmoittautui myös vapaaehtoiseksi noutamaan Hitler saarretusta Berliinistä. [...] Rudel aiheutti niin kovia tappioita Neuvostoliitolle, että Josif Stalin lupasi 100 000 ruplan palkkion hänestä. [...] Rudelia ei koskaan ampunut alas vihollisen lentokone. Hänet ampui alas vihollisen ilmatorjuntatuli 32 kertaa, joista seitsemän kertaa vihollisen maaperällä. Hän haavoittui ilmatorjuntatulessa vuonna 1945 ja hänen oikea jalkansa amputoitiin polven alapuolelta. Hän kuitenkin jatkoi lentämistä tekojalan avulla. [...] Rudel oli toisen maailmansodan palkituin saksalainen sotilas. [...] Rudel palkittiin 1. tammikuuta 1945 natsi-Saksan toiseksi korkeimmalla kunniamerkillä, joka oli rautaristin ritariristi kultaisilla tammenlehvillä, miekoilla ja timanteilla. Hän on ainoa sotilas, joka on palkittu tällä kunniamerkillä. —Wikipedia
Jopa [holokaustin organisoija ja SS-everstiluutnantti] Adolf Eichmann auttoi pelastamaan puolijuutalaisen serkun ja juutalaisen pariskunnan Wienissä; lisäksi hänellä oli juutalainen äitipuoli. Työskennellessään Wienissä myöhään 1930-luvulla Eichmannilla oli juutalainen rakastajatar, vanha heila hänen nuoruudestaan. [...] Eichmann ei ollut natsieliitin keskuudessa ainoa, joka harjoitti rotuhäpeää. Kuuluisalla Stuka-pilotilla ja fanaattisella natsilla, ilmavoimien everstillä Hans-Ulrich Rudelilla oli sodan aikana puolijuutalainen rakastaja, neiti Erika Leykam. [...] Myös natsien rotuteoriitikolla ja Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministerillä Alfred Rosenbergillä oli juutalainen rakastajatar.[1] —Bryan Mark Rigg
________________________
[1] Bryan Mark Rigg, Hitler's Jewish Soldiers: The Untold Story of Nazi Racial Laws and Men of Jewish Descent in the German Military, University Press of Kansas, (2002), s. 354, v. 121. Even Adolf Eichmann helped save a half-Jewish cousin and a Jewish couple in Vienna; in addition, he had a Jewish stepmother. While working in Vienna in the late 1930s, Eichmann had a Jewish mistress, an old flame from his youth. Hannah Arendt, Eichmann in Jerusalem, New York, (1984), pp. 30, 88, 137. Eichmann was not alone in committing Rassenschande among the Nazi elite. The famous Stuka pilot and fanatic Nazi, Luftwaffe Colonel Hans-Ulrich Rudel, had a half-Jewish lover, Frau Erika Leykam, during the war. Personal interview conducted with Leykam by Günter Czernetzky, director of the film project ZeitZeugenVideo in Munich; Bryan Mark Rigg-Sammlung (Collection), Bundesarchiv–Militärarchiv–Freiburg (BA-MA, BMRS), Germany, File Erika Leykam. Alfred Rosenberg, the Nazi racial theorist and Reich minister of eastern regions, also had a Jewish mistress. Charles Wighton, Heydrich: Hitler’s Most Evil Henchman, London, (1962), p. 126.